Jokainen vanhempi on kuullut lupauksen: "minä huolehdin siitä, lupaan." Ja jokainen vanhempi tietää, miten se yleensä menee. Lapsi ei valehdellut, johdonmukaisuus on taito, joka on vielä kehitteillä. Aikuisen tehtävä on rakentaa rakenne, joka muuttaa aikomuksen tavaksi, oikean kokoisilla tehtävillä ja muistutuksilla, jotka eivät riipu lapsen muistista.
Tehtävät ikäryhmittäin
- 2-4-vuotiaat: vesikupin täyttäminen avustettuna, koiran lelujen siivoaminen, pallon heittäminen. Aina aikuisen rinnalla.
- 5-7-vuotiaat: harjaaminen pehmeällä harjalla, ruoan mittaaminen merkityllä mitalla, hihnan pitäminen yhdessä aikuisen kanssa, tassujen kuivaaminen kävelyn jälkeen.
- 8-11-vuotiaat: lyhyt kävely aikuisen kanssa, kuppien pesu, temppujen opettaminen positiivisella vahvistamisella, matolääkityspäivien merkitseminen kalenteriin.
- 12-vuotiaat ja vanhemmat: yksin kävely turvallisella alueella, kylvetys valvottuna, eläinlääkärikäynnillä mukana oleminen ja ohjeiden kirjaaminen ylös.
- Ei koskaan lapsen tehtävä: lääkitys, terveyspäätökset, kiihtyneen koiran hillitseminen kadulla ja lopullinen vastuu mistä tahansa. Se on aina aikuisen.
Tavan vakiinnuttaminen
- Näkyvä taulukko keittiössä: piirretyt tehtävät, joissa on ruksattavat ruudut. Se, mikä nähdään, muistetaan.
- Liittäkää tehtävä olemassa olevaan tapaan: "Thorin vesi hampaiden pesun jälkeen" toimii paljon paremmin kuin "muista vesi".
- Yksi tehtävä kerrallaan: vakiinnuttakaa yksi ennen kuin lisäätte toisen. Pitkä lista muuttuu helposti siksi, ettei mitään tule tehtyä.
- Kehukaa prosessia: "huomasin, että täytit veden ilman pyytämistä" on arvokkaampaa kuin mikään aineellinen palkinto.
- Älkää koskaan käyttäkö hoitoa rangaistuksena: "mene siivoamaan kakka, koska olit tuhma" tekee koirasta rangaistuksen.
