Seuraava seikkailu voi olla yhteinen hetki.
Kun Pigúiça on tullut tutuksi täällä, tutustukaa myös tarinaan hänen maailmansa takana. Katsokaa kuvitusta, lukekaa alku ja valitkaa kirja yhteisiin lukuhetkiin, sivu kerrallaan.
Isävitsit lapsille ovat niitä niin hölmöjä sanaleikkejä, että lapsi nauraa ja pyörittää silmiään samaan aikaan. Kokosimme 30 viatonta vitsiä 4-vuotiaista 10-vuotiaisiin lapsille kerrottavaksi ja kuunneltavaksi. Jokaisessa on kysymys ja vastaus: lue ääneen, pidä dramaattinen tauko ja odota sitä ihanaa ”voi eeeei!” -huokausta.
Yksi talon sääntö ennen aloitusta: hyvä vitsi on sellainen, jolle kaikki nauravat yhdessä. Siksi täällä ei ole vitsejä, jotka pilkkaavat ketään, eikä kirosanoja. Pelkkiä hyväntahtoisia sanaleikkejä.
Isävitsit eläimistä
Eläimet ovat lasten lempiaihe, eikä koiria voinut jättää pois. Pigúiça, Dogavios-kirjan pieni huskytyttö, hyväksyi kolme ensimmäistä häntää heiluttaen.
- Mikä koira osaa taikoa? Labrakadabradori.
- Mikä kala osaa haukkua? Hauki.
- Missä koirat haluaisivat asua? Hauhossa, tietysti.
- Mistä tietää, että norsu on käynyt jääkaapilla? Voissa on jalanjäljet.
- Miksi lintu lähti avaruuteen? Se halusi nähdä Linnunradan.
- Miksi karhu nukkuu koko talven? Koska kukaan ei uskalla herättää sitä.
Jos eläimet olivat hitti, meillä on kokonainen lista eläinvitsejä lapsille.
Isävitsit ruoasta
Täydellisiä ruokapöytään, kun joku vielä vitkuttelee lautasensa kanssa.
- Miksi voileipä meni lääkäriin? Koska se ei voinut hyvin.
- Miksi kurkku meni lääkäriin? Sillä oli kurkkukipu.
- Mitä puuro sanoi kauhalle? Älä hämmennä minua!
- Miksi kananmuna ei kuuntele vitsejä? Se voisi haljeta nauruun.
- Mitä saadaan, kun lehmä hyppii trampoliinilla? Pirtelöä.
- Mikä saa kokin itkemään sanomatta sanaakaan? Sipuli.
Isävitsit koulusta
Hyviä maanantaiaamun piristykseen tai kokeen aattona. Lapsi voi vaikka valita yhden kerrottavaksi opettajalle.
- Miksi matikan kirja oli huolissaan? Siinä oli niin paljon ongelmia.
- Mitä nolla sanoi kahdeksalle? Onpa sinulla hieno vyö!
- Miksi oppilas vei tikkaat kouluun? Hän halusi päästä yläasteelle.
- Mitä lyijykynä sanoi teroittimelle? Lopeta tuo kiertely ja sano suoraan!
- Miksi opettaja tuli luokkaan aurinkolasit päässä? Koska oppilaat olivat niin loistavia.
- Miksi koulun kello joutui jälki-istuntoon? Koska se löi kaksitoista kertaa.
Vitsejä kotoa ja kesämökiltä
Koko koti muuttuu vitsiksi: seinä, lamppu, hissi ja jopa hyttynen, joka ei anna kenenkään nukkua mökillä.
- Mitä hyttynen sanoi, kun perhe saapui mökille? Jes, noutopöytä on katettu!
- Mikä on pieni ja vihreä ja istuu nurkassa? Herne jäähyllä.
- Mitä seinä sanoi toiselle seinälle? Nähdään kulmassa!
- Miksi tietokone meni lääkäriin? Sillä oli virus.
- Miksi hissi ei koskaan hermostu? Se ottaa asiat kerros kerrallaan.
- Mitä lamppu sanoi valokatkaisijalle? Sinä se osaat sytyttää minut!
Niin huonoja, että ne ovat hyviä
Tässä silmienpyörittelyn mestarit. Kerro ne maailman vakavimmalla naamalla, kuin kyseessä olisi vuosisadan vitsi. Se on jokaisen isävitsin salaisuus.
- Miksi kana ylitti tien? Päästäkseen toiselle puolelle.
- Mitä viinirypäle sanoi norsulle? Ei mitään. Viinirypäleet eivät puhu.
- Mikä on yhtä iso kuin norsu, mutta ei paina mitään? Norsun varjo.
- Miksi kissa istui tietokoneen vieressä? Pitääkseen hiirtä silmällä.
- Mitä tapahtuu, kun sininen kivi heitetään Punaiseen mereen? Se kastuu.
- Miksi kalat eivät pelaa tennistä? Ne pelkäävät verkkoa.
Miksi lapset rakastavat huonoja vitsejä?
Se kuulostaa hölmöltä, mutta sanaleikki on aivoille oikein hyvää treeniä. Jotta voileipä, joka ”ei voinut hyvin”, naurattaisi, lapsen täytyy huomata, että samassa sanassa piilee kaksi merkitystä. Se harjoittaa sanavarastoa, äänteiden kuuntelemista ja kaksoismerkitysten ymmärtämistä, ja samat taidot auttavat myös lukemisessa ja luetun ymmärtämisessä.
Mukana on myös tunnepuoli. Vitsin kertominen vaatii rohkeutta, rytmiä ja yleisöä. Kun lapsi kertoo ja aikuinen nauraa (tai esittää kärsivänsä), lapsi tuntee tulleensa kuulluksi. Silmien pyörittely kuuluu asiaan: lapsi tietää, että vitsi on huono, ja juuri se tekee siitä hauskan.
Pienimmät, 4- ja 5-vuotiaat, nauravat usein sanojen äänelle, kuten ”Labrakadabradori” ja ”Hauhossa”. Isommat tajuavat jo, miksi tikkaat veivät ”yläasteelle”, ja alkavat keksiä omia versioitaan. Anna keksiä: vitsi, jossa ei ole päätä eikä häntää, kelpaa myös.
Vinkki: isävitsipeli koko perheelle
Kokoa perhe olohuoneeseen tai päivällispöytään. Jokainen kertoo vuorollaan yhden vitsin tästä listasta ja katsoo muita tiukasti silmiin. Se, joka nauraa ensimmäisenä, häviää kierroksen. Pokerinaama on sallittu, kutittaminen ei. Joka selviää loppuun asti nauramatta, saa tittelin Viikon Vitsi-isä tai Viikon Vitsitäti.
Vaihtelun vuoksi voit vuorotella vitsejä ja arvoituksia. Listamme arvoituksista lapsille vastauksineen toimii samalla tavalla: kysymys, jännitys ja vastaus. Ja kun vatsaan sattuu naurusta, pidä tauko Pigúiçan ilmaisessa pelissä, joka toimii selaimessa ilman rekisteröitymistä ja ilman mainoksia.
Usein kysyttyä
Mikä on isävitsi?
Se on lyhyt vitsi, yleensä kysymys ja vastaus, joka perustuu viattomaan sanaleikkiin. Se on niin ennalta arvattava, että se saa aikaan enemmän huokauksia kuin naurua. Nimi tulee englannin sanasta ”dad joke”, isän vitsi.
Missä iässä lapsi alkaa ymmärtää sanaleikkejä?
Moni lapsi alkaa huomata kaksoismerkityksiä 6 tai 7 vuoden iässä, mutta jokainen etenee omaan tahtiinsa. Sitä ennen lapset nauravat sanojen hauskalle äänelle ja sinun reaktiollesi, mikä on myös hienoa.
Miten lapsi muistaa vitsin vastauksen?
Valitkaa yhdessä kaksi tai kolme suosikkia, harjoitelkaa muutaman kerran ja sopikaa tauko ennen vastausta. Vitsin kirjoittaminen lapulle tai piirtäminen auttaa muistamaan.
Seuraava seikkailu voi olla yhteinen hetki.
Kun Pigúiça on tullut tutuksi täällä, tutustukaa myös tarinaan hänen maailmansa takana. Katsokaa kuvitusta, lukekaa alku ja valitkaa kirja yhteisiin lukuhetkiin, sivu kerrallaan.
Seuraava seikkailu voi olla yhteinen hetki.
Kun Pigúiça on tullut tutuksi täällä, tutustukaa myös tarinaan hänen maailmansa takana. Katsokaa kuvitusta, lukekaa alku ja valitkaa kirja yhteisiin lukuhetkiin, sivu kerrallaan.
