Pyydä lasta muistamaan viisi ostosta: mahdotonta. Silti hän laulaa koko piirretyn tunnarin ja lausuu «Körö körö kirkkoon» harjoittelematta. Se ei ole taikaa: riimi ja rytmi ovat aivojen vanhin muistamisteknologia, ja sen voi valjastaa lukemisen palvelukseen.
Miksi riimi tarttuu
Riimi luo ennustettavuutta: kun säe päättyy «...ssa», aivot lataavat jo seuraavaa sanaa. Jokainen osuma on pieni palkinto. Tällä äänteiden arvausleikillä on nimi lukututkimuksessa, fonologinen tietoisuus, ja se on yksi parhaista ennustajista sille, miten helposti lapsi oppii lukemaan.
Runoleikkejä kotiin
- Täydennä säe: lue ja pysähdy juuri ennen riimiä: «Körö körö...». Lapsi huutaa lopun.
- Hassuriimi: valitse sana ja vuorotelkaa riimejä kunnes ne loppuvat: kissa, tossa, possa... Keksityt sanat sallittu (välitön kikatus).
- Nimiruno: rakentakaa yhdessä kaksi säettä, jotka rimmaavat lapsen nimen kanssa. Siitä tulee perheen aarre.
- Pyjamalausunta: perjantai-iltana jokainen esittää säkeen, runon tai laulun. Näyttämö: sänky.
- Taputa rytmi: lausuminen tavuja taputtaen harjoittaa täsmälleen koulun tavutusta.
Mistä aloittaa
Klassiset ovet suomeksi: vanhat lorut ja hokemat, Kirsi Kunnas («Tiitiäisen satupuu» on kultaovi), Kaija Pakkanen ja pihan laskentalorut. Nekin ovat suullisen perinteen runoutta.
Riimistä tarinaan
Runo ja tarina täydentävät toisiaan: toinen harjoittaa korvaa, toinen mielikuvitusta. Dogaviosin hyllyllä ne asuvat yhdessä: Pigúiçan laulut ovat laulettua riimiä, ja kirja jatkaa koko seikkailulla. 💜
